Elämän oppilaana, työvälineinä lämmin sydän, avoin mieli ja toivottavasti terävä järki. Oppimisympäristönä maailma.

Olen 38-vuotias filosofian maisteri, kemian ja fysiikan lehtori, opettajakouluttaja ja oppikirjailija Vantaan Kuninkaanmäestä. Minulla on kolme alle kouluikäistä lasta, joista yksi on erityislapsi. Olen toiminut vapaaehtoistyössä SPR:ssä sekä Mannerheimin lastensuojeluliitossa, jonka Hakunilan paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenenä vuosina 2013-2015.

Olen tällä hetkellä Vantaan kaupungin opetuslautakunnan varajäsen ja opetuslautakunnan yksilöasioiden jaoston varapuheenjohtaja. Minua kiinnostavat yhteiset asiat kuten lapset ja nuoret, erityislapset, perheiden hyvinvointi ja arvokas vanhuus. Näihin liittyen haluan olla turvaamassa toimivat palvelut ja kehittää niitä lisää. Tehdään Vantaasta paikka, jossa on hyvät ja monipuoliset palvelut kaikille, riittävästi työpaikkoja ja hyvä yhteishenki!

Kalliolle kukkulalle, vai ehkä johonkin tasamaalle?

Keskiviikko 23.8.2017 klo 22:24 - Tiia Karpin

Olen aloittanut uuden hankkeen, projektin. Kyseessä ei ole mikään ihan pikkujuttu, koska siitä on tulossa koti minulle ja perheelleni. Ajattelin kirjoittaa projektistamme blogin, koska moni haaveilee oman talon rakentamisesta, mutta ei sitä koskaan tee syystä tai toisesta. Raha ei varmaankaan ole se mitättömin syy. Kokoan näihin tuleviin kirjoituksiin ajatuksia, ideoita ja tärkeimpiä vaiheita rakennusprojektimme varrelta. Jos tästä on jollekin hyötyä, niin hyvä, mutta jos sinusta on hauskaa seurata projektimme etenemistä, vielä parempi. Tervetuloa talkoisiin eli ainakin henkisesti elämään hengessä mukana!

En kirjoita tähän rahoituksen tärkeydestä, koska jokainen hoitaa sen ja omalle kukkarolle sopivalla tavalla. Ensin pitäisi löytää tontti, eikö niin? Oikeastaan ei. Ensin täytyy miettiä, että millaisen talon haluaa rakentaa: montako kerrosta, huonetta, mistä materiaalista jne… Nimittäin tontista riippuu mitä siihen voi rakentaa. Tonteilla on tehokkuusluku esim. 0,15 tai 0,2, jolla kerrotaan tontin pinta-ala. Tulo kertoo, kuinka monta neliötä saat rakentaa eli mikä on tonttisi rakennusoikeus. Kannattaa myös lukea kyseisen alueen asemakaavamääräykset, jotka ilmaisevat millaisen talon tuohon kortteliin saa rakentaa. Kaava määrää asuinrakennuksen kerrosluvun, etäisyyden asuinrakennusten välillä, jopa mahdollisesti katon sävyn ja kaltevuuden. Ole siis tarkkana ja lue läksysi eli ota selvää kaikesta tonttiin liittyvästä ennen kuin ostat sen. Kaupungilla voi lisäksi olla sille varaamat alueet tuleville kevyen liikenteen väylille tms. Kaava siis määrää mitä saa rakentaa ja sinä joudut miettimään, että toteutuuko unelmiesi talo näillä ehdoilla.

Meille tärkeää oli saada jokaiselle lapselle oma huone ja kodin toiminnat yhteen tasoon. Paikka tällaiselle talolle onneksi löytyi. Hienoa, nyt meillä on pala maata. Mitä sitten pitää tehdä?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Omakotitalo, rakentaminen, tontti

Koulurakennus huutaa apua

Torstai 23.3.2017 klo 13:49 - Tiia Karpin

Paljon on ollut puhetta koulujen sisäilmaongelmista, niiden korjaamisesta sekä ennaltaehkäisemisestä. Koulut, jotka on rakennettu 70-luvulla tai vähän sen jälkeen on osittain rakennettu väärin. Kiinteistöihin on päässyt hometta aiheuttavia organismeja maaperästä, koska rakennusten alapohjan ja perustusten rakentamisessa ei ole osattu ottaa asiaa huomioon. Lisäksi hyvä puurunko on onnistuttu pilaamaan huonolla kunnossapidolla.

Omassa nuoruudessani ihmettelin maanantaisin miksi koulussa on tunkkaista ja kylmän kalseaa. Samoin lomien jälkeen. Syynä oli tietenkin koulun ilmastointi, joka kytkettiin pois päältä, kun kiinteistössä ei ollut ketään. Tällaista toimintaa on tapahtunut paljon ja valitettavasti tapahtuu edelleen. Jotkut perustelevat sitä säästöillä tai muilla yhtä kummallisilla syillä. Valitettavasti fysiikan lait pätevät myös kouluissa silloin, kun ovet ovat lukossa.

Sisäilman kosteus kasvaa, kun lämpötila laskee. Kosteuden määrä kasvaa ja tilat eivät kuivu tarpeeksi. Sitten lämpö laitetaan taas päälle. Siellä on homesienen hyvä kasvaa. Elämme maassa, jossa lämpötilavaihtelut talven ja kesän välillä ovat suuret. Tämä tarkoittaa suurta vaihtelua kosteuden määrässä ja ilmanpaineiden erossa sisä- ja ulkoilman välillä. Ilma siirtyy aina korkeammasta paineesta pienempään, samoin kosteus siirtyy kuivempaan ilmaan. Jos nämä lainalaisuudet unohdetaan, rakennus on pilalla.

Ai niin, mitä sille minun koululleni tapahtui. Se homehtui ja jouduttiin purkamaan kokonaan. Tilalla on nyt uusi rakennus. Rakennukset, jotka on hyvin rakennettu, menevät pilalle, jos niitä ei osata pitää kunnossa. Nykypäivänä osataan tehdä kestäviä rakennuksia, mutta niitä tulisi osata huoltaa, remontoida ja ylläpitää oikein. Työturvallisuus- ja terveyssyistä esimerkiksi kemian luokista ilma tulee johtaa suoraan ulos, samoin kemikaalivarastosta. Ilmastointia ei missään nimessä saa sammuttaa tai säätää liian alas, ei viikonlopun eikä varsinkaan kesäloman ajaksi. Mietin millainen haju kesämökillä on talven jälkeen. Tällaista on kouluissa, jossa ilmastointi on säädetty minimiin pariksi kuukaudeksi. Moni rakennus, joka nyt kärsii sisäilmaongelmista, olisi voitu pelastaa, jos itse rakennusta olisi osattu ylläpitää oikein. Koulurakennuksia on korjattu ja remontoitu, mutta ne ovat suuressa vaarassa myös huolimattoman ylläpidon takia. En halua missään nimessä syyllistää ketään, vaan nostaa esiin sen ettei näistä asioista päättävillä ja huolehtivilla ihmisillä ole aina riittävää tietoa tiettyjen toimenpiteiden seurauksista.

Kommentoi kirjoitusta.

Vaaliteemoistani

Maanantai 13.3.2017 klo 13:30 - Tiia Karpin

Varhaiskasvatus on tärkeää etenkin 4-6-vuotiaille lapsille. Tutkimusten mukaan 4-6-vuotiaat hyötyvät ikäisestänsä leikkiseurasta ja ovat kykeneviä toimimaan ryhmässä. Varhaiskasvatuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, joten se on tavoitteellista toimintaa. Tämän vuoksi varhaiskasvatus kuuluu kaikille lapsille, ilman rajoituksia. Tällä hetkellä vanhemman työttömyyden tai vanhempainvapaan takia, lapsi saa olla 20 tuntia viikossa päiväkodissa. Sinänsä ok, mutta jos neljästä tunnista päivässä viettää 1-2 tuntia päiväunilla tai –levolla niin siinä ei ehkä aivan ehdi toteutua päivähoidon sisällölliset tai taidolliset tavoitteet lapsen kohdalla.

On tärkeää, että nuoria tuetaan peruskoulun jälkeen hakeutumaan jatko-opintoihin tai työharjoitteluun. Liian moni nuori jää tällä hetkellä ilman opiskelupaikkaa tai suunnitelmaa työelämään siirtymisestä. Tästä seuraa syrjäytymistä aivan liian varhain. On pidettävä huolta, että jokaisella nuorella peruskoulunsa päättävällä on jokin suunnitelma miten edetä opinnoissaan. Opiskelun merkitys on suuri, koska nykyään on vähän sellaista työtä tarjolla, johon ei edellytettäisi mitään koulutusta peruskoulun lisäksi.

Kannatan monipuolisia vapaa-ajan mahdollisuuksia vauvasta vaariin. Vapaa-ajan viettopaikat ja erilaiset urheilupaikat on pidettävä hyvässä kunnossa, jotta vantaalaiset voivat niissä käydä. Mukava harrastus ja mielekäs tekeminen ehkäisevät syrjäytymistä ja on tärkeää monessa mielessä. Vanhuksetkin tarvitsevat virikkeellistä toimintaa, että toimintakyky säilyy ja he voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Kotihoitoa on kehitettävä kuten myös erilaisia asumisen muotoja. Esimerkiksi ikäihmisten kimppa-asumisesta on hyviä kokemuksia.

Välttääksemme veronkorotukset, Vantaalle on saatava lisää asukkaita. Panostetaan siis laadukkaaseen asumiseen, varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja kouluihin. Saamalla yrityksiä Vantaalle, saadaan myös työpaikkoja. Tehdään Vantaasta houkutteleva paikka asua monipuolisine palveluineen ja rakennetaan asuinrakennusten lisäksi myös hyvää yhteishenkeä!

Kommentoi kirjoitusta.

Saanko esitellä...

Maanantai 13.3.2017 klo 12:52 - Tiia Karpin

Saanen esitellä itseni. Olen Tiia Karpin, 37-vuotias äiti ja opettaja. Joitakin faktoja minusta löytyy nettisivuiltani ja facebookista Kuntavaaliehdokas Tiia Karpin, mutta tässä vähän lisää siitä mitä teen ja millainen ihminen on pyrkimässä Vantaan kaupunginvaltuustoon.

Olen kotoisin Haminasta ja tulin pääkaupunkiseudulle opiskelemaan vuonna 1998. Helsingin yliopistosta valmistuin tammikuussa 2004 filosofian maisteriksi. Sen jälkeen olen toiminut kemian ja fysiikan opettajana eri kouluissa Espoossa ja Helsingissä. Tällä hetkellä opetan Helsingin normaalilyseossa, jossa työhön oleellisena osana kuuluu opetusharjoittelun ohjaus. Ohjaamme tulevia aineenopettajia, kun he suorittavat opetusharjoitteluaan ennen kuin valmistuvat päteviksi opettajiksi. Olen ollut mukana tekemässä kemian kirjasarjaa Hehkua peruskoulun yläluokille eli olen toiminut myös oppikirjailijana. Olen myös julkaissut yhden tutkimusartikkelin brittiläisessä lehdessä Research in Scientific and Technological Education. Artikkelin nimi on “Learning to apply models of materials while explaining their properties”. Artikkeli käsitteli lukiolaisten kemian opiskeluun liittyvää aineen rakenteen mallien hallintaa, kun selitetään aineen ominaisuuksia.

Vantaalla olen asunut 12 vuotta. Opiskeluaikanani asuin kaksi vuotta Jokiniemessä, ja viimeiset kymmenen vuotta ensin pari vuotta Rajakylässä ja sitten Kuninkaanmäessä. Perheeseeni kuuluvat mieheni ja kolme lasta, kaksi tytärtä ja poikani, jolla on autismi. Vapaa-aikani vietänkin suurimmaksi osaksi perheeni kanssa ulkoillen ja yhdessä touhuten. Pidän laulamisesta ja musiikista sekä elokuvat ovat lähellä sydäntäni. Mieluisin liikuntamuoto on uiminen. Lauluharrastukseni myötä olen huomannut, että minulle jää helposti mieleen laulujen sanat. Niinpä olin Biisikärpänen -nimisessä tv-ohjelmassa vuonna 2011 kisaamassa ja voitin yhden alkukilpailun. Sanoisin, että olen rohkea heittäytyjä, hyvä organisoimaan asioita ja minulle on kunnia-asia että sanaani voi luottaa.

Kommentoi kirjoitusta.


Uutiset

Munkkikahveilla Kolohogassa (25.03.2017)
Kolohongassa K-kauppa Honkatorin liepeillä munkkikahveilla keskustelua herätti mm. lähiseudun ympäristö. Kuusijärven tilanne pohditutti ihmisiä kuten myös kevyen..

19.03.2017  Pullakahvilla Tikkuraitilla
18.03.2017  Makkaralla Rajakylässä ja huomenna Tikkuraitilla
13.03.2017  YLE:n puoluepäivä